Olemme selvinneet pahimmasta vauva-ajasta!

Olen antanut itseni ymmärtää, että vastasyntyneitä on perinteisesti pidetty ihquimpina vauvoina, mutta henkilökohtaisesti ne eivät ole. Tällainen lähes nelikuukautinen alkaa jo olla kyllä aika mahtava paketti, joka paranee vain kasvaessaan.

Ekana, hän osaa jo kommunikoida. Ilmeet tarkoittavat jo vaikka mitä, ja jopa säännönmukaisesti. Ääntelykin alkaa pelata jonkin logiikan mukaan, niin että lapsen tarpeiden arviointia ei tarvitse enää suorittaa sokkona. Tokana, tyyppi kannattelee itseään jo kohtuuhyvin, joten pukemiset, pesut ja sylittelyt menevät paljon helpommin. Tarttuminen onnistuu, joten voidaan jo leikkiä muutakin kuin vauvajumppaa, ja lapset voivat jopa leikkiä keskenään. Ja kohta äidinmaito ei ole ainoaa sallittua ruokaa, joten äidin ei tarvitse kantaa koko ruokinta-alueen hyvinvointivastuuta. Jee!

Pulukin on havainnut, että vauvasta alkaa olla jo muuhunkin kuin äidin kokonaisvaltaisen huomion varastajaksi. Pojat kikattelevat keskenään. Toinen aloittaa, toinen jatkaa ja tätä rataa seuraavat viisi minuuttia vähintään. Ihanaa! Pulu heiluttaa lelua Tirpan nasselin edessä, ja Tirppa yrittää tarttua. Pulu halaa Tirppaa, ja Tirppa kietoo kättä Pulun kaulaan. Ja ehkäpä parasta on, kun Tirppaakin kielletään. Meillä on Tirpalle jo yksi sääntö, "Ei saa syödä peukaloa." Sit Pulu antaa Tirpalle tutin suuhun.

Pulu on puolestaan jo hyvin iso pieni poika. Hän osaa laskea viiteen. Lempileikki on dominon pelaaminen, toiseksi paras leikki on autoilla leikkiminen. Pulu järjestää pikkuautot riviin ja ajaa Martilla päältä. Sit Martti menee takavarikolle. Videoita ollaan näillä säillä myös katsottu aika paljon. Nyt ovat kuuminta hottia Martin pätkikset, Late Lammas, Pingu ja Postimies Pate. Pululla on taas jo yöheräilykausi meneillään, mutta kerran viikossa nukkuu kuitenkin yönsä läpi, se on hyvä alku.

Pukeminen on elämän vaikein vaihe, kun Pulu on alkanut karkailemaan. Tirppakaan ei kyllä pukemisesta niin välitä, vaan kääntyilee ja protestoi. Meteli on melkoinen, kun yritetään koko jengiä ulos kerralla. Niinpä me odotetaan taas lastensuojelua käymään hetkenä minä hyvänsä. Mulla on pullatkin (kaupan tätien) valmiina pakastimessa odottamassa.

Mutta muuten ihana lapsiarkinen perusmeininki. Noroviruskautta odotellessa...