Pulun ensimmäinen kellojen siirto tunnilla taaksepäin meni sitten Pulun sisäiseltä kellolta ihan ohi. Siis kertakaikkiaan huis vaan, ihan kuin ei olisi ollutkaan. Onhan se aika suuri askel noin pienelle sisäiselle kellolle.

Et me ollaan tässä nyt älyttömän tarmokkaina riekuttu aamuviidestä lähtien. Tai siis Pulu on riekkunut, koska meikäläinen luovutti vasta puoli kuudelta kaikki nukuttamisyritykset, kun alavatsaan alkoi tulla niin napakoita potkuja, eikä kaula enää kestänyt nipistelyä. Tai siis keskimäärin ollaan oltu varsin tarmokkaita, koska Pulu on järjestänyt vähän väsyneelle mutsilleen useita skarppaamisen paikkoja. Vai mitä sanotte esim. puuropurkista, joka lensi lattialle alta sekunnin pöydälle laskemisen jälkeen? Tai kakasta, joka vieri vaipasta lattialle? Tai helistimestä, joka lensi äidin otsaan? Tuolla se alkaa onneksi narista vähän väsyneellä meiningillä jo, minkä nyt sukan syönniltä ehtii ja kerkeää. Päikkärit, tulkaa ja pelastakaa.

Hyvää maanantaita vaan kaikelle kansalle.