Salamatkustajan Satu ja Projectmaman Katja agitoivat kanssaäitejään keskinkertaisen äitiyden auvoihin nyt myös kirjallisesti. Vuoden mutsissa ei hehkuta raskaanakaan (paitsi jos on tullut syötyöä fosforia kalsiumin sijaan) tai hehkuteta sitä yhtä oikeaa tapaa imettää/syöttää/nukuttaa/leikittää/rytmittää ja mitä näitä nyt on. Niinpä Vuoden mutsin pitäisi löytyä jokaisen raskailijan vauvakutsulahjapöydältä tai vähintään ensimmäisen äitiyspäivän kakunkylkiäisenä. Se on se mustakantinen siellä raskaus- ja äitiyskirjojen mystisen pastellinvärisessä hyllyssä, ette voi erehtyä.

Eiku oikeesti. Pliide. Tää maa on jo ihan riittävän täynnä hermoheikkoja, loppuun saakka syyllistyneitä äitiys- ja lapsineuvolantätien asiakkaita, jotka yöpaniikeissaan käyvät vielä kysymässä neuvoa vauvanettipalstoilta, kun on tehty sellaisia rikoksia jälkikasvua kohtaan kuin esim. unohdettu viettää masuasukin kehumishetki (ja syöty kolme palaa lohinigiriä ja pussi irtsareita palkinnoksi sukkien jalkaan äheltämisestä) tai laulettu vain kolme kertaa (3 krt) Pienen, pieni veturi koko päivänä (ja annettu lapselle mikrolasagnea Piltin sijaan, koska ei vaan jaksettu lähteä ponnistelemaan kauppaan räntäsateessa). Näidenkin tosielämän tapausten painoarvo äiti-ihmisen elämässä olisi ollut nollissa, jos joku olisi joskus viitsinyt ihan rehellisesti todeta, että ei ne kaikki muutkaan mutsit ihan täydellisiä ole. Vuoden mutsilla on munaa olla näissäkin geimeissä ihan rehellisiä, mikä on paitsi harvinaista, myös terveellistä.

Vuoden mutsi on ilmeisesti kategorisoitu tietokirjaksi, mutta se on siitä huolimatta pamflettimainen askartelukirja. Pamflettimaisuuden tai askartelukirjamaisuuden ei pidä antaa hämätä, sillä mielipiteet ovat hyviä ja askarteluosiot sisältävät paljon käteviä listoja. Kirja onki erittäin kevytlukuinen. Mitään suurta filosofiaa Vuoden mutsi ei pohdiskele, eikä se myöskään vaadi lukijaltaan täydellistä keskittymistä lukemiseen. Pikemminkin kyseessä on humoristinen peili, jossa jotkut mutsit kertovat sketsejä omasta äitiydestään ja jonka avulla voi näin ollen tarkastella omaa äitiyttään tai naapurimutsien. Jos huvittaa. Muuten voi vaikka vain viihtyä hetkisen ennen seuraavaa kriisiä.

Vuoden mutsi on syntynyt äitiblogaamisesta ja blogiteksteistä, ja se näkyy kirjassa hyvässä ja huonossa. Hyvää on keveys, huumori ja samojen ilmiöiden tarkastelu usealta eri näkökantilta (kyllä, vauvaelämä on ehkä vähän itseään toistavaa). Itse olisin pidin kirjan jäsennystä jokseenkin sekavana ja olisin kaivannut juttuihin useasti hiukan lisää pituutta. Vuoden mutsin taitto on siisti ja ilmava, sivujen reunoilla on hyvin tilaa kaikenlaisille töhryille. Koska grafiikka korvaa blogeista tutut kategoriat tai tagit, olisivat nämä kuvat voineet olla hiukan suurempiakin.

Mut siis. Vuoden mutsi - parasta kasvavalle mahalle parasta äitiyteen kasvavalle naiselle. Yhdyn täysin (joskin imetyksen myötä muotoaan muuttainein) rinnoin Satun ja Katjan vetoomukseen: tee äitiydestäsi omannäköisesi. (Ja jos ihmisillä on oikeesti aikaa roikkua netissä taistelemassa jostain kanto/rintareppujen ergonomiasta, niin näillä ihmisillä ei ole oikeita ongelmia.)

LIITE 1: 

Kymmenen vinkkiä vauvavisiitille (Vuoden mutsi, s. 128-129)

1. Kummastele tapaamiselle asetettua aikaikkunaa. Ei kai nyt äitiyslomalla mitään aikatauluja ole. Sinulla sen sijaan on työajat ja jumppaankin pitäisi ehtiä.

2. Älä turhaan tarjoudu auttamaan kahvinkeitossa. Hyvinhän tuo näyttää sujuvan parkuva lapsi olallakin.

3. Kun saat eteesi kahvikupin, tiedustele, eikä kaverisi tykkää espresso-pohjaisista kahvijuomista. Tavallinen suodatinkahvi kun on tympeän makuista ja tuppaa närästämään.

4. Tiedustele, onko pulla itseleivottua ja luomua.

5. Kaverisi syöttäessä lastaan muistele kuulleesi, että tissit muuttuvat imetyksen myötä teepusseiksi.

6. Pyyhkäise kirjahyllyä sormellasi ja kohota hiukan kulmiasi. Pitäisiköhän täällä siivota joskus.

7. Hämmästele kaverisi kykyä istua neljän seinän sisällä. Kysy, onko hän ehtinyt lukea mielenkiintoisen jutun uusimmasta lempilehdestään ja nähdä uusimman ensi-iltaelokuvan.

8. Jos kaveri näyttää vähän poissaolevalta, ehdota, että lähtisitte ensi viikonloppuna kahdestaan vaikka Tukholmaan.

9. Tarkista, missä aikataulussa kaveri meinaa hankkiutua eroon vyötäröläskistä. Sehän on ihan asennekysymys.

10. Istu olohuoneen sohvalla ainakin kolme tuntia ja valittele pitkäksi venyneen baari-illan aiheuttamaa väsymystä. Pienen vauvan äiti kyllä tietää mistä puhut.

HUOM. Vuoden mutsi myös blogina osoitteessa http://vuodenmutsi.blogspot.com/.