Pulu on kärsinyt pari aamua tarhakriisistä. Aamulauluja (Leipuri Hiiva, Postimies Pate) katkovat Pulun sydäntä raastavat kommentit: "Pulu tat-ttoo leikkiin muitten lasten kaa! MENNÄÄN JO! MENNÄÄN, MENNÄÄN. Poikien KAA LEIKKIIN." Maanantaina oli pahinta. Maanantai on lelupäivä, joten tarhareppua pakkailtiin jo aamuviideltä. Postimies Paten auto sinne sinne sitten loppujen lopuksi valikoitui.

Kriisi jatkuu iltapäivisin, kun pitäisi lähtä kotiin tarhasta. Onneksi naapurin tyttöä tullaan hakemaan usein samaan aikaan. Pulu suostuu tulemaan mukaan, jos saa pitää Minniä kädestä ja luvataan moneen kertaan, että ruuan jälkeen mennään yhdessä leikkikselle leikkimään.

Tänään Pulu innostui pikkuveljestä: "Pikkuveli leikkii Pulun kaa pallolla, joo." Yritimme selittää, ettei pikkuveli ihan heti osaa palloilla, ja pitää odottaa, että pikkuveli kasvaa vähän isommaksi. Eii tainnut mennä ihan perille. Onneksi on pieniä pehmopalloja.

Raskausuutisissa: syön pääasiassa maitoa ja mustikkakeittoa. Jos syö enemmän kuin yhden lämpimän aterian ja pari leipäpalaa, ei tarvi seuraavana yönä närästykseltä nukkua. Eiköhän tää tästä ennen pitkää laskeudu. Turvotuksiakin alkaa olla taas, sormet ja varpaat onneksi toistaiseksi vasta menossa. Hormonit pyörittävät aamukolmen ja -viiden välillä unettomuutta, mutta onneksi pääsin kesälomalle ja päivällä voi ottaa takaisin. Joten taidanpa tästä orientoitua pikkuvauvaelämään aamupäiväpäikkäreillä. Orientoituminen, tärkeää...