Otti vissiin koville tuo eilinen kaiken kaikkiaan. Heräsin nimittäin ysiltä siihen, että Pulu tuhisee kainalossa. Ilmeisesti mies on hänet siihen asentanut syötettyään ja vaipatettuaan, ja Pulu on siihen sitten sammahtanut aamupäikkäreille. Ihana lapsi.

Lähdettiin sitten vähän väsyneinä sankaroimaan tiemme perhekerhoon. Siellä oli tällä kertaa ihan kivaa, jotenkin kaikki paikalliset kivamutsit olivat suloisine lapsineen päätyneet paikalle. Itse asiassa yksi niistä kivamutseista oli just se rouva, jolle kiikutin kirpparilla ne saappaat. Hänen vuodenikäinen poikansa vilisti ympäriinsä sellaista vauhtia, että toivottavasti Pulusta ei siihen ihan heti ole. Toisin sanoen, saappaille on taatusti käyttöä. Toinen kivaäiti asuu ihan naapurustossa, joten hänet kutsuin kaffelle tässä joku päivä. Nyt kun meillä on kaikki listat seinissä, eikä Pulun leikkikaveritkaan voi saada betonimyrkytystä.

Tänään on vielä tarjolla yksi päiväkotikeikka, mutta laitoin hakemuksen menemään jo eilen. Pitäisi pestä vaippoja safkailun jälkeen, mutta eipä pestä, vaan lähdetään ulos nauttimaan auringosta. Testailin perhekerhokeikalla Pululla ekan kerran talvisaappaita ja välikausipukua, alla oli fleecet varmuuden vuoksi. Ihan hyvää settiä vaikutti olevan, Pulu intoutui jopa kävelemään ulkona ekaa kertaa! (Ei siis omin avuin kävellyt, vaan avustettuna, mutta käveli kuitenkin eikä vaan kontannut.)