Mulla ei ole aikuiselämässäni ollut ikinä näin paljon kuumetta. Ihan ei nelikymppinen pärähtänyt rikki. Vauvanhoito on aika haastavaa, mutta vielä menee niin kauan kun ei tarvi yrittää kävellä mihinkään. Tai nostella. Onneksi vauva nukkui melkis koko päivän, ei tarvinnut hälyttää miestä kotiin rempasta ihan heti.

Aamulla oli pojan 1-kuukautisneuvola. Ja sitä ennen tungin päivystyspotilaana omalääkärille rintatulehdusepäilyn kera. Joo, olihan se. Nyt vaan odotellaan, että antibiootit purisivat ärhäkkäästi. Parasetamoli-ibuprofeenikombo on kanssa kova sana, tiputtaa kuumeen asteella tunnissa. Tosin se lähtee siitä sitten uuteen nousuun, mutta nää suht selkeät hetket pelastavat kyllä paljon. Pikkukaverille hankittiin Rela-tippoja, ettei tarttis sitten koko yötä valvoa mahanpurujen kanssa

Neuvolassa kävi ilmi, että kasvettu ollaan. Ja mahanpuruja saa alkaa hoitaa lasta mahallaan pitäen, kunhan vahditaan, ettei nenä ota osumaa lattiaan. Jalkoja pumppaamalla kans. Seuraava neukkari onkin sitten uudessa lähiössä. Täytyy toivoa että siellä osuu kohdalle kanssa kiva terkka.