Idabella laittoi mulle Vuoden Mutsi -tunnustusnakkulan. Sniif. Täällä on vissiin hiljaista pidellyt... Tai toivotaan edes jotain rotia sisältöpuolelle. Kuvake ei nyt millään suostu latautumaan, käykää katsomassa alkuperäislähteestä (tää on myös hyvä viite, jos aiotte hankkia kirjan): http://vuodenmutsi.blogspot.com/2012/02/suuri-vuoden-mutsi-palkintogaala.html.

Ja palkinnon sisältöpuoleen:

1. Tunnen itseni Vuoden Mutsiksi kun...

Laitan lapselle Pingun tai Myyrän soimaan saadakseni esim. käydä rauhassa vessassa ja/tai lukea jotain hyvää kirjaa.


2. Lapsiperhe-elämässä haasteellisinta on...

Perhe-elämä, joka ei liity lapseen.


3. Suurin lapseltani saama kohteliaisuus on se, kun hän...

Juoksee syliin ja antaa pusun, vaikkei yhtään edes manguttu.


4. Kello 12 yöllä olen yleensä....

Pitelemässä juuri herännyttä lasta kiinni kädestä. Tai tönimässä miestä hereille pitelemään lasta kädestä.


5. Kello 8 aamulla olen yleensä....

Ihan lähestulkoon jo töissä ajoissa. Tai mutustelen paahtoleipää ja bongailen keittiön ikkunasta busseja lapsen kanssa.


6. Haluaisin sanoa lapsen/lasten isälle, että..

Kiitos ja anteeksi.


7. Haluaisin sanoa omalle äidilleni, että..

Kiitos ja anteeksi. Saat kanssa anteeksi.


8. Viimeksi kiroilin, kun....

En perkele meinannut millään saada vaipanteippiä kiinni pimeässä kello aamukolmen yöpissin jälkeen mahallaan makaavan lapsen alle. Yrittäkää ite.


9. En ole koskaan osannut...

Olla huolestumatta pikkuasioista. Tai isommistakaan. Tai mistään.


10. Parasta, mitä housut jalassa ja ilman lapsia voi tehdä, on...

Jutella lempikirjailijansa kanssa. Ja jos ei kerran-elämässä -tilaisuuksia lasketa, niin sit se on skumppa, lankkuperunat ja maailmanparannus kavereiden tai miehen (oman) kanssa.

En ole nyt hetkeen ehtinyt lukea muiden äitiblogeja, kun on tämä omakin ollut vähän rempallaan, mutta mieluiten jaan tunnustuksen eteenpäin Myrkyttärelle ja Sirkulle.