En tiedä muista äideistä, mutta meillä jos lapsi tipahtaa/kaatuu/jää alle/syö tai juo jotain/kuolee nälkään tai janoon/tmv, niin se tapahtuu ennen aamuysiä. Saletisti. Yölläkin pystyn stremppaamaan niin, että tyyppi pysyy hengissä vaikkois mikä, mutta aamulla oon hidas.

Niin että alkoi tämä aamu sitten ekalla ikinä puhelulla myrkytystietokeskukseen. Lapsi nimittäin veti hyönteismyrkytettyä, pesemätöntä paitaa. Tai siis ainakin hajusta päätellen hyönteismyrkytettyä. Koska löysi uuden kaapin, jossa oli em. paita, isin saappaat, vieraspatja ja joulukoristeet. Onneksi hän ei niitä joulukoristeita syönyt, se olisikin ollut ihan eri keissi ja soitinosoite sitten.

Myrkytyskeskus kertoi, että huuhdo suu ja jos tulee jotain hengitysvaikeuksia tai muita, niin sitten terveyskeskukseen. Eikä kysellyt ollenkaan, että miten sä sellaisen paidan sen pentusi ulottuville jätit. Mieli varmaan teki, muttei kehdannut. Tai sitten olisi voinut kysellä, että mitä sä tänne soitit, tänne soittaa kuule ihmiset, joiden lapset on syöneet jotain oikeasti vaarallista, ja pitää pitää linja niitä varten auki. 

No mutta, paita on nyt onnellisesti roskiksissa (se oli ruma anyways, en tajua miksei se lentänyt suoraan roskiin vaan jäi muhimaan jonnein kaappiin). Ja Pulu on epäonnellisesti pahalla tuulella, koska häneltä vietiin omatoiminen väliaamuvälipala ja lisäksi äiti ei nyt leiki hänen kanssaan. Meen olemaan vähän vähemmän paskamutsi, ja yhdistelemään eläinten etupäitä takapäihin.

Ja jottei tulisi mitään sanomista, päätän pyhästi olla enää ikinä käymättä vessassa ja/tai keittämättä teetä lapsenvahtivuorollani, ettei taas tartte syyllistyä lapsen potentiaalisesta menehtymisestä kotioloissa. Tai jos ainakin siivoisin taas kaikki vaaralliset asiat kierrätykseen. Seuraavina lähdössä joulukoristeet, siivousaineet ja epämääräiset maljakot ja muut koriste-esineet, jotka on joskus lahjoina saatu, niin että ei ole kehdattu heittää pois, joten ne ovat seuranneet muutosta toiseen siinä yhdessä pahvilaatikossa, jota ei ole avattu sitten viime vuosisadan. Kiitos ja näkemiin, lapsi on vielä toistaiseksi hengissä.