No nyt tuli taas jollain visiteeraamallani nettifoorumilla sellaista kommentoinnin kukkasta anonyymien äitien taholta toisille anonyymeille äideille, että oksat pois. Kaikilla varmasti paha olo ja mieli, niin keskusteluun osallistujilla, kuin keskustelua sadan vuoden päästä lukevilla sivullisilla. Koska jos yhtä äitiä syytetään tai syyllistetään, edes ihan vain ajatuksen tasolla "että jos joku tekis näin", niin tottahan toki jokainen asiasta lukeva äiti etsii malkaa omasta silmästään.

Niinpä ehdotan seuraavaa äitiyden kaappamiseksi pois epäonnistumisen diskurssista. Aletaan kaikki kehumaan tuntemiamme äitihenkilöitä ja levitetään hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia. Ilo nimittäin leviää ihan samalla lailla kuin pahakin mieli, tarttumalla. Eikä niiden kehujen edes tarvitse olla monimutkaisia.

Ehkä yksi onnellisin äitiyshetkeni on se, kun anoppi sanoi ihan ohimennen muun keskustelun ohessa lasta sylitellessään, että "Pulu on kyllä niin hyvin hoidettu lapsi". Siitä saa edelleen voimaa niinä hetkinä kun tekisi mieli heittää hanskat tiskiin.

Mä ainakin aloitan heti kun seuraavan kerran näen jonkun äitihenkilön. (Kampanja on kohdennettu nimenomaan äiteihin ihan siitä syystä, että äitejä harvemmin kehutaan nimenomaan hyvästä äitiyden suorittamisesta, hyvä äitiyden suorittaminen on vähän niinkuin perusoletus näissä geimeissä. Tottakai isiäkin on syytä kehua, mutta sitä tulee ainakin meillä tehtyä muutenkin ihan päivittäin.)

Jos osallistujat käyttävät Facebookia, niin kirjoitin tälläisen lyhyen vetoomuksen, jota voisi levittää: 

Äitiysvallankumous! Otetaan ilo takaisin äitiyteen kyttäämisen, ohjeistuksen ja mielipahalla kontrolloinnin diskurssista. Kehaise tuntemaasi äitiä hänen äitiyteensä liittyen. Kopioi tämä omaan päivitykseesi, ja osallistu muutokseen elävässä elämässä.