Mökillä oli taas tosi hauskaa. Hyvää ruokaa, hyvää seuraa, uudet kärryttelypolut. Anoppi ihaili pojan ponnekkuutta.

Ja ensimmäinen yö ilman Gavisconia. Herätykset 00.00, 2.30, 4.20, 7.30. Sain onneksi nukkua yhteentoista. Ja vielä kotimatkan. Mutta silti on aika väsynyt olo.

Ja lapsi on ollut tänään yhä enenevissä määrin itkuinen ja kärttyinen. Viideltä syötiin perunaporkkanaa, puoli kasilta kuningatarsosetta maitojen ohella. Puoli ysiltä tulivat ulos kaaressa sekä kuningatar että perunaporkkana maidon lisäksi. 

Ensi viikolla pitäisi jaksaa kolme päivää aamusta iltaan kaksin pojan kanssa, koska mies on jollain kurssituksella. Terveen lapsen kanssa olisi vähän raskaanpuoleista yksinhuoltajameininkiä, mutta jos tämä tämänpäiväinen antaa mitään vinkkiä tulevasta... Saatan olla aika loppu jo keskiviikkona.

Ei auta murehtia etukäteen. Meen keräämään voimia.