Juhannus vietettiin perinteisissä merkeissä. Ei kuoharia, ei graavia (savukalasta en pystynyt kieltäytymään, se oli salaatin joukossa), ei homejuustoja, ei punkkua, ja vain kovaksi keitettyjä kananmunia aamupalalla. Otan jouluna takaisin. Ja uutena vuonna. Kiristin mieheltä lohdutukseksi uuden vuoden tarjoilut (samppista ja juustoja) ja ylipäänsä neljän tunnin vauvavapaan. Nautin tästä raskaudesta nyt kun vielä viimeisen kerran elämässäni voin.

Sadepäivän ohjelmaksi keksimme mm. pullan leipomista mummin kanssa (oho, kuka olisi uskonut), jonka ajan vietin mukavasti sohvannurkassa romaanin seurassa. Pullaa ei sentään ole (vielä) kielletty, vaikka oletan, että näin piakkoin käy. Sokerirasitus ohjelmassa ensi viikolla, kun mies jää lomalle ja minulla on aikaa vietettäväksi labroissa.

Pulu jäi tänään kesälomalle tarhasta. Me ollaan jo katsottu Lauri-Autoa, ja kello on 8.38, joten huippuäitipistelistan top-10:n kesälomajamboreelle tuskin tarvitsee osallistua tänäkään vuonna. Yritän petrata koukkaamalla leikkikentälle tarhan kautta, josta haetaan Pulun unohtuneet sadekamppeet. Vähintään keskinkertaiseen äitiyteen kesän aikana -projekti alkakoon. Kyl mä pystyn tähän, kun Pulukin näyttää pystyvän elämään kuivissa pöksyissä ilman vaippaa ja laittamaan lenkkarit oikeisiin jalkoihin.