Vaude. En olisi ikinä uskonut, että velli on näin mahtavaa kamaa.

Mitään yhtäkkistä kokoöistä ihmenuijanukutusta velli ei tarjonnut, mikä onkin ehkä ihan hyvä juttu. Olisin varmaan ruvennut vainoharhailemaan allergioita tai jotain muuta epäilyttävää, jos näin olisi käynyt. Sen sijaan palailtiin tuohon aikaisempaan yösyöpöttelyrytmiin, eli suurin piirtein 4-2-2-1:een. Tuntui, että vatsavaivat ehkä vähän jopa helpottuivat normiaamuyöhön verrattuna. Normiaamuyönä Pulu on ehkä viimeisen kahden viikon aikana useimmiten herännyt kiukkuisena siihen, että on vääntäytynyt itsensäkin yllättäen mahalleen ja päästelee pelottavan kovia paukkuja. Mutta nyt ei sitten tarvinnut vääntäytyä ihan kokonaan ympäriämpäri tai herättää äitiä iltulituksella. 

Hyvistä unista riehaantuneena laitoin Pululle kakkosaamupalalla puolisen desiä velliä. Ja meinasi pojalle tulla kiukku, kun äiti kauhoi liian hitaasti. Kaik män, ja maitoa päälle. Tuolla se nyt kieriskelee ja jokeltaa vellipäissään silmälaatikolle.

Että taitaa porttiteoria pitää kutinsa vähintään näissä aineissa. Lisää on saatava, ja kovempiin siirrytään ennen pitkää.