Pulu on lähes selviytynyt flunssastaan. Minä, puolestani, olen parhaimmillanikin puolikuntoinen. Viikonlopun ainoa sieniretki suoritettiin eilen aamupäivällä, se kesti puolisen tuntia. Ja lopun päivän tärisinkin sitten vällyjen alla. Valitettavasti myöskään ripuli ei ollut vain Pulun oma juttu, vaan kuuluu taudinkuvaan.

Ei tässä muuten mitään, mutta huomenna on pakko edustaa. Oeoeoe. Perjantainakin piti, mutta ne nyt olivat miehen työpaikan kesäjuhlat, joten pärjäilin hymyilemällä nätisti ja keskittymällä rapuihini. Huomenna edustan ihan itseäni, ja vieläpä puhumalla fiksuja. Tarvitseeko mainitakaan, että ääni on sellaista hyvää ketjupolttaja-kapakkaluudan soundia ja naamassa kukkii koko teini-ikä? Onhan tässä kokonainen yö aikaa tervehtyä.

Ja sit siihen päälle saisin viettää Pulun kanssa laatuaikaa kahdestaan yöhön saakka, kun mies käy harrastelemassa kavereiden kaa. Hyväjee. Saarioisten äideiltä safkat ja Sandrew-Metronomen sediltä illan viihde. Kyllä se on kuulkaa reipasta maanantaimeininkiä sellainen, joka alkaa ahdistelemaan jo sunnuntaina.