Nythän on niin, että lapsettomatkin ihmiset vänisevät kesäajasta. Kun on niin vaikeaa, koska pitää muistaa siirtää kelloa. Ja saada sisäinen kello synkkaan ulkoisen kanssa. Sentään syksyllä saa yöhönsä ylimääräisen (+1) tunnin, joten se on se kivempi kellojen siirto.

Lapsiperheessä näyttää olevan täysin päinvastoin. Arvatkaa, kenen yössä on ihan entinen määrä tunteja, mutta päivässä yksi (1) lisää? Kylläpä juu, flunssaansa märisevän taaperon.

Eikä siinä vielä kaikki! Päivä pitää suunnitella tarkkaan niin, että skidi siirtyisi 10 minuuttia kerrallaan per rutiinitoiminto uuteen aikaan, jotta seuraavana päivänä ei herättäisi edelleen aamuviideltä (5.00). Se kymmenen (10) minuuttia tuntuu aika pitkältä, kun kyseessä on skidi, joka halusi ruokansa oikeastaan jo kaksikymmentä (20) minuuttia sitten, muttei annettu, koska etuajassa ruokkiminen olisi tuhonnut koko projektin, jota vedettiin jo onnistuneesti läpi aamiaisella ja lounaalla.

Alkuillasta kävimme vielä hätäpäissämme ruotsalaisessa huonekaluhallissa, kun pimeä laskeutui ja pimeän mukana kylmä leikkikselle. Kun siellä Ikeassa kuitenkin on leikkimesta ja paljon muuta katseltavaa, eikä matka ole riittävän pitkä tämän mallin nukutukseen väsyneenäkään. Mukaan lähti pehmopallo, jota voi heitellä sisälläkin ilman pelkoa ikkunoiden hajoamisesta. Ja kakkulapio, koska nyt on se aika vuodesta, jolloin kakku todella on ratkaisu.

Ja mitä tällä kaikella saatiin aikaan? Pulu simahti vasta 18.40. Jänisräikkä ja paukkuserpentiiniä! Tää parisenkymmentä (20) minuuttia heittoa normiaikatauluun on sellainen Pululle ihan normaali, eikä aiheuttane huomenna tarhassa välitöntä tarvetta hankkia yks (1) mutsi paikalle selvittämään Pulusensa kriisiä.

Tai heräämistä 05.00. Meen varmuuden vuoksi kuitenkin jo ysiltä nukkumaan. Ettei sit tarvi huomenna kuola poskella synkistellen miettiä, miten fiksua ois ollut miettiä taas tätäkin etukäteen, ettei tarttis nyt taas kelata, miten helpolla näiden kesäaikajuttujen kanssa pääsi ennen kuin oli lapsia. Sitäpaitsi tästä oo ees mitään hyötyä lapsiperheelliselle, kun leikkiksellä tulee vaan aikaisemmin pimeää.

Nyky-yhteiskunta vihaa lapsia jo rakenteissaan. Vaadimme paluuta vanhaan, luonnolliseen aikaan. Käsidesin ja turvaistuimet haluamme kuitenkin pitää. Ja xylitol-tabletit, sisävessan ja melamiiniastiat. Sekä puurohiutaleet, antibiootit ja aika paljon muuta. Mutta muuten voitaisiin palata tervehenkiselle 1800-luvulle. Kiitos!