Päätimme lähteä mökille. Vaikka remppa on jälleen kesken.

Viimeisen lähtöpäätöstä tukevan pisaran kontribuoi Pulukulta, joka kakki aamuseiskalta lahkeesta sänkyyn. Ja kun sanon kakki, tarkoitan, että huolella ja taidolla. Meidän sänkyyn. Viimeisen puhtaan lakanan kautta laajalti petauspatjalle. Töhkäsi siihen tietysti vielä kantapäänsä (molemmat tottakai) ja potkiskeli tyytyväisesti ympäriinsä, eikä pelkästään kakkiräjähdykseen lehmän nopeudella reagoivan äitinsä mahaan. Ja pesutupa on tietysti varattuna koko viikonlopun.  

No, jos erilaisia eriteonnettomuuksia pitää sattua, niin tää on varmaan sieltä onnellisemmasta päästä. Poika on ainakin ihan äärettömän onnellisella tuulella. Guh vaan kaikille!