Tämän muuttopuuhastelun jälkimainingeissa tuli havaittua että meillähän on ihan älyttömästi kaappitilaa. Siis siitä huolimatta, että vaatehuoneesta tuli työhuone, eikä romuvarasto. Aika nopeat hoksottimet, kun muutosta on kuitenkin jo lähes vuosi ja työhuonekin valmistui puolisen vuotta sitten. Muistaakseni.

Niin että nyt olen sitä tyhjää kaappitilaa alkanut täyttelemään. Vähintään ajatuksissani. Ensimmäinen ajatus nimittäin oli, että "Wuhuu, Iittalan Satumetsää!" Mutta arvatkaapa vain, onko sarjan tuotanto loppunut jo ajat sitten. Kyllä vaan on. Saako sitä edes tehtaanmyymälästä enää? Ei saa. Olenko surrut tätä asiaintilaa jo parisen viikkoa? Kyllä olen. Se on se tyhjän tilan kauhu, horror vacui, näes. Myöhästyin Iittalan alen ainoasta jäljellä olleesta lautasestakin. Nyyh. Eikä korvaava kevään uutuusmalli ole ollenkaan niin kiva, vaan enemmän aikuiseen makuun.

Tulin kuitenkin haaveilleeksi tänään kuukkelin avustuksella. Laskeskelin jo, että mitä maksaisi alveineen tilailla reipas määrä astioita rapakon toiselta puolelta. Ja sit törmäsin nerokkaaseen ideaan. Puhelin. Jolla voi ottaa yhteyden riittävän suureen tavarataloketjuun. Jossa ne näkevät koneiltaan, jos jossain yksikössä on tiettyjä astioita, vaikka ne olisivat piilossa jossain takahuoneen alahyllyn takavasemmalla.

Ja löytyihän niitä! Sopiva määrä inasen normihintaa huokeammalla! Salaattikulhoa myöten. Jubilee ja jänisräikkä, strobovaloja ja konvehteja! Huomenna kotiutan ne sieltä tavaratalosta palvelemaan tämän perheen arjessa ja juhlassa. 

Jaa lasku? No sanotaanko nyt, että eipä tarvi kymmeneen vuoteen hankkia astioita. Että siinä mielessä tulee halvaksi. Ostan sit muuta puuttuvaa, niin kuin lasilautasia jostain kirpparilta. Kauheeta olla tällainen materialisti. Mutta tulen niin hyvälle tuulelle joka kerta kun siemaisen vaikka kylmynyttäkin teetä Satumetsä-kupista, että tää menee mielenterveyden piikkiin. Ja sitäpaitsi ajansäästön: miettikää montako tuntia säästän Huuto.net-haaveilua tulevaisuudessa koukkaamalla yhden parin tunnin maaseututavaratalomatkailukeikan huomenna. Voin sitten silläkin ajalla tehdä jotain tuottavaa työtä. Tai edes kotitekoista hilloa.

Oooh, Satumetsä!