Valitettavasti lupaavasti alkanut hyvien yöunien kausi jäi tyssäsi alkuunsa. Mutta kyllähän ne muutamatkin yöt aina välillä piristävät kummasti. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen olen puolestaan hakenut piristystä vuoroin jumpasta ja vuoroin päikkäreiltä. Ja teemukista ja keksipurkista, tietysti. Kaikki keinot sallittuja, eikö?

Uniterroristi on unikokeiluistaan huolimatta ehtinyt paljon muutakin. Maito on ruvennut maistumaan. Jopa siihen malliin, että me lähennellään jo neuvolan suosituksia, päivässä menee parisen korvikepurkkia. Kalsiumin saanti pitäisi olla kuitenkin ihan mallillaan vähäisestä juomisesta huolimatta, koska välipalalla menee helposti desi (1) jugurttia tai kermaviiliä tai vastaavaa maitotuotetta. Luomujugurtista ei edes mene massu sekaisin, jee!

Lisäksi tyyppi nousee nykyään pystyyn ihan mitä vaan vasten. Esimerkiksi ovea tai keittiön pöytää. Ylös asti ei kuitenkaan pysty nousemaan, ellei ole jotain tukea luvassa. Jos ei ole, Pulu pääsee puolipolvi-istuntaan, niin että toinen jalka on suorana sivulla. Siinä onkin sitten hauska riekkua.

Mäkin olen ehtinyt jo riekkua itseni tänään jumpan kautta suihkuun ja syömään, eli olisiko nyt sitten päikkäriaika? Pulu ainakin sammui jo.