Pulu on oppinut istumaan itse. Eilen mentiin vielä peruuttamalla seinää tai muuta tukea vasten. Tänään onnistui jo keskimatolla kuulemani mukaan. Itse toki vedin vielä unta palloon siinä vaiheessa.

Sen sijaan juominen on aika lailla unohtunut. Tai ei huvita. Aloin eilen jättää iltapäivämaidon imettämättä, kun on niin vauhti päällä, ettei kiinnosta ollenkaan. Tuollaisen ison ja jäntevän pötkäleen venkoilu tissillä alkaa olla meille molemmille vaarallista. Herätys-, nukutus- ja yömaidot ovat vielä omaa tuotantoa, mutta merkkejä on ilmassa, että nukutusmaito lähtee seuraavaksi.

Eilen ja tänään ei ole oikein huvittanut korvikemaitokaan. Pitää joka lusikallisen välissä yrittää, että meniskö. Aukileen reunat paistavat, mutta Pululle ei vaan maistu. Nyt huijataan leipänoppeleilla ja maissinaksuilla. Niistä tulee suuhun niin kuiva fiilis, että menee maitoa edes parikyt miltsiä. Pitää varmaan alkaa ruokaa hölväämään maidolla.

Aika sirkustemppuilua tämä lapsiperhe-elämä puolin ja toisin.