Pulun kuume alkoi laskea iltaa myöten, mutta edelleenkin meillä on pieni poika, joka ei vaan suostu nukkumaan omassa sängyssään. Se on sitteri tai syli, missä edes joku uni tulee. Sellainen vähän pätkittäinen ja muutenkin helposti karkaileva. Aamuyöstä poika nukahti tissille, joten potkin miehen sohvalle nukkumaan, asetin lapsen keskelle sänkyä ja vaihdoin puolta sen mukaan, kummasta oli viimeksi syötetty.

Heräsin siihen, kun mies meni suihkuun. Ja olin aivan sairaan vihainen. Että mitä se nyt keskellä yötä suihkuun? Kävi sitten ilmi, että kello oli aamukahdeksan. Jepjep. Tuntuma oli ihan takuusti, että tunnin olin ehtinyt nukkua. Mutta nyt on varmaan adrenaliinit napsahtaneet päälle, koska niin kauan kuin tekee jotain, ei väsytä ihan hirveästi. Jos pysähtyy, niin se on aika totaalista pysähtymistä se. Mies tuli onneksi töistä kotiin etäilemään aamupalaverien päälle, joten pojalla on käytössään yksi aika täyspäinen hoitaja.

Lapsen kuume on hengannut tänään pääasiassa lämpölukemissa, ja muutenkin on ollut ilmeisesti ihan siedettävää. Paitsi nukkuminen on edelleen vaikeaa. Ja yskittää. Mutta noin muuten näyttäisi, että pikkutoveri on tästä selviytymässä. Eikä mun nukkuma-aikaankaan ole enää kuin muutama päivä! Jänisräikkä ja vilkkuvaloja! Tosin vähän epäilyttää, että tuleeko siitä mitään, koska mies ei viime yönä kaikista lupauksista huolimatta saanut itseään hereille kertaakaan sohvalle siirtymistä lukuunottamatta. Ehkä se sitten kun ei nuha enää vaivaa. Mies ehdotti mun väsymyksen hoitoon hotelliyötä, mutta milläs mä nämä uskallan yöksi keskenään jättää, kun toinen saa itkeä napit kaakossa ja toinen ei silti herää?

Tänään olisi kauden ainoat pikkujoulut, ja on vähän hilkulla, että onko fiksua mennä vai nou. Nää on kuitenkin kaveripiirille itse järjestetyt, joten harmittaisi liikaa jättäytyä pois. Ja siis mitä mä tekisin kaikille niille konvehdeille? Just kun olen saanut vauvamahan ja vähän ylimääräistä hävitettyä (ihan vain valvomalla ja imettämällä, kuulkaa), niin vetäisin siihen tyhjään nahkaan konvehtimahan, vai? Niin, että nyt on vähintään konvehdeista eroon päästävä, ja jos ne konvehdit käy viemässä, niin sitä voi hyvin jäädä muutamaksi tunniksi. Jos sitä vaikka muistaisi taas olevansa jotain muutakin kuin äitiysraunio.