Huh. Eka lastentauti nelihenkisessä perheessä.

Pululla on joku tuntematon flunssa. Joten sylille on kysyntää. Ja pikkuveli hengaa tissillä monta monituista tuntia päivässä, ihan vaan hengissä pysyäkseen. Tässä on yhtälö, jota ei vaan voi mitenkään ratkaista kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Joten Pulu on lohduton. Kyllä ottaa vanhempaa sydämestä, kun parivuotias katsoo silmiin ja sanoo olevansa surullinen. Siinä ei paljon paina lupaus, että hetken päästä pääsee syliin.

Ja tietysti itselläni tiehyttukos jatkuu vaan, joten päivät mennään hampaat irvessä ja yöt suihkussa.

Onneksi nämä ongelmat eivät ole pysyviä, ainoastaan toistuvia. Oeoeoe.