Pululla oli vähän tapaturma-altis viikonloppu. Lauantaina hän mähläsi 10 cm korkean pahvilaatikon päältä naamalleen, seurauksella että huuli halki. Sunnuntaina tuli puolestaan astuttua keittiön tuolilta taaksepäin tyhjyyteen, eli takaraivosukellus keittiön laminaatille, kello puoli seiskan pintaan illalla.

Niinpä viime yö vietettiin sitten iloisesti aivotärähdysväijyssä. Koska uneliaisuus on yksi merkki aivotärähdyksestä, eikä iltauneliaisuutta voi oikein erottaa aivotärähdysuneliaisuudesta, otettiin varman päälle. Uni maistui. Aamulla meno oli normaalin oloista.

Tänään on puolestaan meikäläisellä ollut ensimmäinen virallinen raskauspäivä. Kiukuttaa, suklattaa ja nukuttaa. Mikään ei huvita, töistä ei ole tullut mitään ja ajatus harhailee kosmisessa tyhjyydessä. Pululla on vielä synttäritkin viikonloppuna, eli pitäisi sitä sun tätä siivouksesta ja leipomisesta paketointiin ja astioiden hankintaan. Hnnngh.

Jotain on sentään tässä parin vuoden sisällä opittu. Olen jo viikkoa ennen kalaaseja hankkinut paikalle ylimääräisen kotihengetärtyyppisen käsi- ja aivoparin synttäreitä edeltäväksi päiväksi. Kutsujakin on jo lähetetty.