Tässä päivän tohinassa ja väsyksissä jäi jotain satunnaista oireilua ylöskirjoittamatta, mutta kaiken kaikkiaan vaikuttaisi, että oireilu on vähentynyt. Skidin äänikin muistuttaa jo enemmän lapsen kuin viskiharakan ääntä.
9.25 mahalleen -> selälleen (kääntyi itse useaan otteeseen!)
9.48 2 aivastusta
9.50 syliin ja nukuttelua, itkeskeli väsymystä
10.02 "lenkille"
10.03 nukahti
11.07 maito (herättiin puhelimensoittoon grr...)
11.22 banaanisose (1/3 banaani)
11.37 maito
11.39 kurkkupukli
11.41 syönti loppui, röyhtäytys
11.44 2 röyhyä, 1 kurkkupukli
11.56 sitteriin
?
13.15 lenkille, nukahtaa 5 minuutissa
14.24 takaisin lenkiltä, herää
14.25 maito+porkkanaperunasose+maito
14.54 röyhtäytys
15.03 kuolaa, 3 röyhyä + kurkkupukli
15.06 1 ml Gaviscon
15.37 yskitti
15.57 yskitti, sylittelyä
16.41 nukahti
17.38 heräsi, maito+persikkasosepuuro
18.12 maito
18.17 veti maitoa henkeen
18.22 röyhtäytys
18.29 kuolaa
18.37 1 ml Gaviscon
18.42 kuolaa, 1 röyhy, pystysylittely
19.30 lenkille
19.55 nukahtaa
20.45 takaisin lenkiltä
20.47 maito+maito, nukahtaa ekalle maidolle, ei ruveta herättelemään soseelle
21.13 röyhtäytys, ei r, ei p
21.33 omaan sänkyyn nukkumaan
Tää oli tällainen oppimispäivä: aamulla opittiin "lenkkeilemään" ihan kotieteisessä, sitten opittiin laittaan puhelin äänettömälle unien aikana, iltapäivällä äiti oppi nukuttamaan lapsen syliin maitohajuhaitasta huolimatta (pidellään sylissä naama maailmaan, ei tissiin päin), ja illalla opin vielä kanniskelemaan riskaavaa lasta samalla vaunuja työnnellen. Sekä tunkkaamaan makuupussin Pulun selän taakse niin, että kaveri saa hengailla vaunuissa puoli-istuvassa asennossa.
Vielä kun oppisin tekemään lähtöä nukutuslenkille kymmenisen minuuttia ennen kuin väsy iskee, eikä vasta levottomuuden alkaessa. Ettei tarttis vetää kledjuja niskaan toisella kädellä ja hytkyttää Pulua toisella. Tai sit pitää vaan hankkia vetoketjuttomia vaatteita. Tosin nyt on kyllä toiveita vetää tällainkin oppimisprojekti läpi, kun Pulun tarpeet ovat ihan älyttömän ennakoitavissa entiseen verrattuna.
Aijoo, ja jottei tarvi taas soitella lastensuojeluun... Kyllä meillä leikitään ja vaihdetaan vaippaa ja luetaan satua ja pestään pyykkiä ja pyyhitään kuolaa leualta ja hoilataan "Viimeistä mammuttia" ihan siinä kuin muissakin vauvaperheissä. Ei vaan tule kirjattua ihan joka toimintoa ylös, kert jos kirjaisi, niin jäisi vähintään noi viimeiset mammutit välistä ajanpuutteessa.
Nyt laitan aloitellen seuraavaa tumppua (tunnetaan myös nimellä "edellisen pari"). Näitä tarvitaan kaksi, yksi kummallekin pullealle pikkukätöselle. Miettikää, otus on vasta neljä ja puoli kuukautta (4,5) ja sillä on jo kädet. OOooh. Me tuijotellaan niitä molemmat haltioissamme useaan otteeseen päivässä. OOoooh. Ja Peilin Pulun käsiä kans. Nekin on aika ihanat, muttei kuitenkaan ihan yhtä ihanat kuin alkuperäisen (äidin epäobjektiivinen mielipide,huom.).
Kommentit