Sukulaiset, tuttavat ja maanmiehet maistraattia myöden ovat halunneet tiedustella, että miksi me pikkuherraa kutsutaan? No vähän riippuu tilanteesta.

"Voi kun sä oot suloinen." ja "Ootko ehkä maailman suloisin?" ovat varsin käytettyjä nimittelyjä. Mutta pääasiassa kuitenkin vauvan nukkuessa tai tuijotellessa maailmaa rauhallisena. Eli viime aikoina ei mitenkään erityisen usein.

"Et voi olla tosissas?!" kuullaan erityisen usein isin vaihtaessa vaippaa. Jostain syystä skidi on innostunut pissimään ja kakkimaan hoitopöydälle ja sen välittömään ja laajempaankin ympäristöön nimenomaan isin vaihtaessa vaippaa. Tänään maalailtiin tosin äidin vaihtovuorolla sekä pesukone että kylpän seinä. Meiän vauva on niin taiteellinen! Ja tuottoisa!

"Sä oot niin hieno!" on sopiva kutsumanimi kohtiin, joissa vauva tekee jotain odottamatonta. Esimerkiksi hymyilee. Tai nukahtaa. Tai odotettua. Kyllä, vauva ärisee tissille saadakseen lisää maitoa kuten on nyt tehnyt useamman viikon ajan joka syötöllä, ja aina se vaan jaksaa naurattaa.

"Nukus ny, jooko?" on ollut viime päivien suosituin nimike. Mutta edelleen tää yrittää vältellä unta yli kaiken. Samaan settiin menevät "Kulta, elä työnnä sormea silmään", "Kulta, elä huido", "Kulta, elä raavi itseäs" ja mahtavan yleiskäyttöinen "Elä kulta häsää", joka sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen noin 90% lapsen hereilläoloajasta. Ja vähintään 20% lapsen valitettavan vähästä nukkuma-ajasta.

Näillä mennään kunnes keksitään lapselle joku oma nimi. Ennen pitkää siitä on pakko joku Nico Gandalf Pepsodent tehdä, koska ilmeisesti on laitonta antaa lasten hengailla ilman nimiä montaa kuukautta. Ja siis,kukas tässä nyt lainsuojattomaksi haluaisi ehdoin tahdoin ryhtyä. Ollaan vielä perheellisiä ihmisiä ja kaikkea.