Unimeiningit alkavat täällä sementoitua rutiineiksi. Niinpä oli aika laittaa isi yövuoroon.

Ja ihan hyvinhän se meni. Isi ei antanut lapsen kömpiä viereensä koko yönä (oman raporttinsa mukaan). Koska itse vähän jänskäilin sekä työjuttuja että yöjuttuja, heräilin noin kymmenen kertaa yöllä. Mutta siis vain yhden kerran (klo 4.00) kävin tarkistamassa, että missä lapsi nukkuu (jos on vielä hengissä). Ja omassa sängyssäänhän hän.

Muissa uutisissa meillä on taas flunssaa (ks. nenäjänskät), ehkä hampaita (ks. hampaidenharjausraivarit) ja mahdollisesti refluksia (ne parit puklut kyllä toistaiseksi selittyvät flunssalimaisuudellakin).

Lisäksi Pulu menee ympäriympäriympäriympäriympäri-mäts-kikakikakikakikahihohohohohohooo, toista alusta. Tää on varmaan nyt joku vaihe? Tai kokeilu? Tai muoti, joka menee ohi? Muuten ihan fine, mutta se mäts aina vähän huoletuttaa.