Tyhjensimme tänään toverin kanssa anoppini karviaispuskat. Ihan luvan kanssa, kiitos kysymästä. Toveri hemppasi ja heilutti vauvaa uneen useampaan otteeseen siinä vaiheessa kun meikällä pyöri silmät karviaisenkuvia ja katsoin tehneeni velvollisuuteni jälkikasvua kohtaan syöttämällä ja vaippoja vaihtamalla. Olimme kaikki tosi onnellisia järjestelystä.

Saldona jääkaapissa viisi (5)  litraa siistittyjä karviaisia ja puolitoista (1,5) siistimättömiä, toistaiseksi vähintään kaksi ryyniä, sekä sotineen näköiset käsivarret ja muutamia lihan sisään jumiutuneita piikkejä. Arvatkaa ovatko pinsetit muuton jäljiltä hukassa? Kyllä ovat. Neulatkin? Kyllä ovat. Painaako ollenkaan tässä marjahuumassa? Ei. Ainakaan ennen kuin hentoinen lapsenjalka lataa mätivään piikkiin.

Sitä odotellessa vedän saalista nassuun kaksin käsin ja keittelen hilloa vasemmalla jalalla. Monipuolinen ruokavalio, lapsen  parhaaksi jnejnejne.