Kävin eilen syömässä opiskelukavereiden kanssa. Tällä kertaa lähtö sujui jo rutiinilla: suihkuun, vaatteet päälle, syöttö, vauva isälleen iltapuurolle ja eikun menox. Nautin lasillisen skumppaa ja olin ihan tillin tallin sen kolme tuntia jonka rintama antoi minun juhlistella rauhassa. Myöhästyin taas junasta ja kärsin seuraukset nahoissani sen varttitunnin, joka seuraavan junan lähtöön oli. Siis teknisesti ottaen suoritus eteni tasan niin kuin viime kerralla, joten koko ajan oli rennon letkeä meininki.

Kotona ei puolestaan mennyt ihan yhtä rutiinilla. Tää on kyllä taatusti ihan omaa syytä, koska sen sijaan, että olisin teroittanut miehelle että iltaruoka alkaa aina tasan klo 20.00 oli tilanne muuten mitä tahansa, niin olen aina iltakasilta käskyttänyt miehen asentamaan pienen sitteriin ja heittämään sille banaania namiskuukkeliin. Joten tää ei ollut ihan selkeää, vaan kotiin tullessani mies ylpeänä ilmoitti, että oli nukuttanut pikkujätkän puoli ysiltä ihan ilman iltapalaa.

Enpä ole kuulkaa pitkään aikaan kuullut yhtä veretseisauttavaa lausetta. Tää on tää mies-naisautomaattisanakirja varmaan, mutta mun päässä tämä lause muuttui välittömästi muotoon: "laitoin sen sänkyyn ilman iltapalaa, eli nyt menee koko yö ihan riekaleiksi taas just kun on rutiini ehtinyt puoli päivää palautua ennalleen". Ja arvatkaa, menikö yö riekaleiksi? 

Kyllä muuten meni. Ei tarvinnut mitenkään erityisesti ottaa puheeksi rutiinien olennaisuutta sen jälkeen, kun mies meni iltayösyötön jälkeen vielä vaihtamaan vaipan. Joka siis rutiininomaisesti vaihdetaan vimpalla aamuyösyötöllä, joka muuttuu puuroaamupalaksi jos lapsi havahtuu hereille. Skidi luuli, että on aamu ja kukkui isänsä kanssa puoli kahteen. Jepjep. Lapsi opettaa, mikä elämässä on olennaista.

Vähän väsynyt isi lähtee tänään vuorokaudeksi hummailemaan ja me ollaan valmistauduttu hankkimalla kotiin hyvää seuraa ja riittävästi suklaakakkua. Pulu saa äidin omin käsin tekemää mustikkasosetta ja vastapestyn leikkimaton. Kyllä tässä itse kultakin vielä sen verran uhkapelitaipumusta ja seikkailuhenkeä löytyy.