Nimiäiset ovat viettyneet, huhhuh. Olohuoneen verhotanko kiinnitettiin viitisen minuuttia ennen ensimmäisten vieraiden saapumista, kakku kuorrutettiin miehen ja pikkuherran vastaanottaessa vieraita.

En ole koskaan ollut nimiäisissä, joten ei ollut mitään ennakko-oletuksia siitä miten homman tulisi toimia. Ajattelin ottavani opiksi näistä kalaaseista. Mutten juurikaan muista mitä tapahtui. No syöttelin vauvaa jossain välissä, muun ajan häntä kierrätettiin sylistä syliin. Stressi ja väsymys on armollinen kombo.

Positiivista on, että meillä on läpikotaisin puhdasta, ja kaksi asuttavaa huonetta keittiön ja eteisen lisäksi. Huraa. Kakkua ja pullaa on vielä aamupalaksi, seuraan nyt pojan nerokasta esimerkkiä ja meen sammumaan omaan sänkyyn.

Aijoo, ei tullut pojasta Gandalf-Pepsodentia, vaan ihan jotain muuta. Kutsutaan täällä blogissa vaikka Puluksi.