Viime yö meni taas ihan omituiseksi. Pulu ei herännyt ollenkaan iltayhdentoista-aamuyhden syönnille. Joten kun hän heräsi kahdelta, niin lykäjäsin sille välittömästi maitoa nassuun, koska meininki oli taas varsin räjähdysaltista. Seuraava syöttö oli viideltä ja 7.20 herättiin johonkin miehelle tulleeseen puheluun. Tää kaksi yösyöttöä on kyllä jo aika hyvä tilanne, en ole enää yhtään niin yleisessä puistossa kuin vielä viikko sitten.

Kasista lähtien täällä onkin sitten väännetty remppaa oikein ammattimiehen toimesta. Mun työhuoneessa eli entisessä vaatehuoneessa on nyt sähköt! Ja netti! Tämä tarkoittaa myös, että Pulun huoneeseen saadaan listat ja vaatekaapit paikoilleen, jonka jälkeen listat saadaan myös työhuoneeseen ja joka paikkaan, jossa Pulun kaapit ovat olleet väliaikaissäilössä. Jubilee!

Mutta nyt jos sitä bataattisosetta muhjuksi, ettei tartte meillä lasten nähdä nälkää. Tai vetää pelkkää Pikkukipparin herkkua, joka jostain syystä lapselle maistuu vaikka haisee just koulukeittiön lohipyöryköiltä. Hrrrr. Taidanpa laittaa tästä lähin myös liharuuat lapselle ihan itte. Oppiipahan muksu oleen. Ehtiihän se niitä eineksiä vetämään sitten tarhassa.