Hähä, uutuusflunssa nujertui aamuun mennessä. Illalla Pulu nukahteli kuumeissaan ihan miten ja minne sattuu, mutta yöllä ei tarvinnut kuin kaksi (2) kertaa laittaa tuttia ja vetää peittoa korville. Aamukuuden pintaan hain pojan viereeni, jossa hän sitten nukkui vielä 1,5 tuntia (1,5 h)! Olisiko tää merkki siitä, että nyt on saavutettu sen sorttinen immuniteetti, ettei joka flunssa enää kaada Pulua kenoon.

Iltapäiväauringossa leikkiksellä sit mietinkin, että hitsinvitsit kun on kiva touhuilla pojan kanssa. Epäilen vahvasti, että poisnukutulla univajeella on paljon tekemistä kepoisan tunnelman kanssa. Harmillista, että ekasta (1.) vuodesta meni niin paljon puoliunisesti vätystellen.

No ei voi mitään, otetaan takaisin seuraavien 30 vuoden aikana. Kai sen lapsen seurasta saa nautiskella loppuelämänsä niin kauan kuin se lapsi seuroissa viihtyy?