Mies raportoi, että tää yö meni vähän heikommin kuin eka ja lapsi nukahteliheräili useaan otteeseen. Mun mielestä on kuitenkin tapahtunut kehitystä, koska Pulu heräillessään lähinnä häsää ja pyöriskelee, ei enää tyrski ja itkeskele. Ja vaikka nukahtaminen ottaakin suhteessa kauan, niin Pululla on relampi meininki.

Aamuyösyöttö oli neljän pintaan, ja Pulu havahtui hereille kun siirsin hänet omaan sänkyyn ruokailun jälkeen. Ei kuitenkaan itkenyt tai mitään, joten jätin hänet keskenään pyöriskelemään ja menin itsekin nukkumaan. Havahduin sitten siihen, että lapsi oli hiljentynyt ja pelästyin, että mitäs nyt.

Jätkä oli nukahtanut ihan omin avuin. Oho. Kasilta oli sitten aamuherätys.

Muutenkin päivä meni jokseenkin rentoilusunnuntaiseen tahtiin. Safkailtiin, leikittiin, käytiin perhekävelyllä ja oltiin kaikin puolin lössyköitä möllöttäjiä muutenkin. Löydettiin kesken päivän Pulun suusta kolme pintautunutta hammasta ja etsiskeltiin hammasharjaa. Ja siinäpä se sitten pääasiassa olikin. Hyvä päivä.

Pulu laittoi äsken unikiekaisun, mutta ei edes lähdetty katsomaan, että mikä hätänä. Ollaan oppivaisia. Jos tulee uusi kiekaisu tai muita hätämerkkejä, niin sitten mennään. Kauheeta miten nää lapset kasvaa ihan huomaamatta tosi isoiksi.