Mikä se sanoo "klik. woost. i-y-i-y."?

No ne on ne auton ovet lukkiutuessaan sähkölukolla. Automarketin autotallissa. Pulu iloisesti turvaistuimeensa köytettynä. Auton avain kädessään. Just kun olin itse kammennut ulos takapenkiltä puhelin toisella korvalla ja mies toiselta puolelta annettuaan (auton ainoan) avaimen lapselle leikkikaluksi.

Älkää kysykö miksi, en tiedä. Miehet nyt on semmoisia.

Mitäs siinä sitten? No otimme omat puhelimemme esiin ja rupesimme raivolla esittämään nappien painelua kommentoiden painokkaasti, että "Paina Pulu nappia, paina. Hyvä poika!". Ja hiljaa suupielestä, että "tää menee ihan ok niin kauan, kun se ei pudota sitä avainta lattialle". Viitisen minuuttia siinä meni, ennen kuin Pulu natsasi oikeaan nappiin. 

Huh. Onneksi meillä on ihan sairaan etevä lapsi, joka osaa hoitaa paitsi itsensä vaikeuksiin, myös niistä ulos.

Onneksi ei ollut kuuma kesäpäivä tai hermoileva skidi. Mies sai opetuksen ja lupasi lopettaa auton avaimella leikkimisen tähän. Pulu sai croissantin iltapalaksi. Mä sain reippaan sätkyn. Ja croissantin. Ja salmiakkia. Mutta nää kaksi viimeistä oisin saanut kuitenkin, niin että sätky tuli ylimääräisenä bonarina.

Tää oli niin paljon helpompaa siinä vaiheessa, kun lapsen turvallistamisesta selvisi siirtämällä mukin sohvapöydän reunalta 10 cm keskustampaan päin.