Tänään ollaan vietetty varsinaista nukkupäivää. Ilmeisesti viikonloppu oli kaikkine huvituksineen rankka reissu jälkeläiselle, joka on vetänyt tänään ensin yhdet aamupäiväpäikkärit ja nyt jo kolmatta tuntia iltapäiväpäikkäreitä. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että kyseisen jälkeläisen mutsi jakoi innolla molemmat päikkärit.

Paitsi heräsin kesken iltapäiväpäikkyjen niistämään nenää. Että ehkä tän nykymelankolian selittää vääjäämättömän syksyn lisäksi myös alkava flunssa. Jota vastaan olen urheasti taistellut paitsi vitamiinipillerillä, myös teellä ja suklaakekseillä. Suklaakeksit erityisesti ovat salainen ase flunssantorjunnassa. Toimivat myös syysmelankoliaan. Varsin tuoreiden empiiristen havaintojeni mukaan jo kolmella (3) suklaakeksillä saadaan melankoliasta sellainen niskapersote, että pesukone lähtee pyörimään lähes itsekseen ja ulkoilulenkkeilyä voidaan jo harkita, vaikka vielä nukkumusväsyttäisi aika lailla.

Ulkoilulenkkeillään vaikka kauppaan, että saadaan varastoihin lisää suklaakeksejä. Tästähän voi tulla tällainen positiivinen noidankehä koko talveksi. Eiku.