Yleisen ja ankaran flunssatauteilun vuoksi Pulun 3-v. synttärit peruttiin paria päivää ennen h-hetkeä. Olin niin kuumekuutamolla, että taisin unohtaa onnitella lastani kokonaan aitona synttäripäivänä, jolloin päämielenkiintoni kohdistui Tirpan lääkitysaikataulusta kiinnipitämiseen. Näinkin voi tosipaskamutsille käydä.

Sentään Pulu sai polkupyörän seuraavana päivänä synttärilahjaksi. Pulu olisi halunnut Autot-autoja, tai edes Duploja, mutta ei. Pyörä pakotettiin lapselle. Kypärä hankittiin eilen itkupotkuraivareiden kautta. Ja lohdutukseksi Autot-lenkkarit, koska onnellistumme jengissä vähemmän lapsemme anatomian oikeaoppisesta kehityksestä ja enemmän Salama McQueenin kuvista. Oikeesti, me vedetään tätä vanhemmuutta nyt laajalla kaarella riman alta.

Tirppa on sentään vielä hengissä. Ja lähestulkoon järjissämme olemme kaikki, joten puolivuositavoitteet on saavutettu. Hyvä tiimi!

Tirppa on tässä välissä kehittänyt kaksi hammasta, runsaasti erilaisia merkkiääniä eri asioille ja alkeellisia anna-ota -leikkejä veljensä kanssa. Lapselle iskee annoskateus joka kerta, kun hän näkee jonkun syövän jotain, ja ennakkoluulottomasti kokeilee hän mitä vaan. Mitään muistikuvaa minulla ei ole, että mitä noin 7 kk vauvan pitäisi syödä, joten Tirppa vetää kaupan soseita ja kaikenlaista ei-maitotuotteita sisältävää äidin lautaselta pieninä paloina. Ihan joka kerta Tirppa ei vielä muista, että ruokaa voi pureskella, mutta onneksi on tehokas kakomisrefleksi.

Tirppa painaa n. 9 kg, käyttää koon 74 cm vaatteita ja on juuri peruuttanut kaapin alle.