No niin, nyt me ollaan taas niin pitkällä kiintymys-luomu-lähi-superäitiydestä, että oksat pois. Kinusin siis akuuttiajan terveyskeskukseen. Pululle tietty. Sori mummot ja muut. Ajatelkaa lapsia, nuorisossa tulevaisuus.

Aika saatiin borrelioosiepäilyn perusteella: Pulun viimeisimmän (ehkä pari viikkoa sitten?) punkinpureman lähiympäristössä on pyöreä, kohoumareunainen punainen ihottumaläntti, >4 cm <5 cm. Aikuisethan ei saa antibiootteja mokomiin läntteihin, pitää olla väh. 50mm, että saa. Vaadin siinä sit kuitenkin lääkäriparkaa tsekkaamaan Pulun korvatkin. Ei siis borrelioosin takia, vaan jatkuvan yskänuhaärtyisyyshuonostinukkumisen.

Ja kah, tulehtuneethan ne. Korvatulehdukseen olisi tarvittu lyhyempi kuuri, mutta saatiin nyt sitten mahdolliseen borrelioosiinkin pureva, parin viikon (14 vrk) mittainen.

Et sen siinä näkee, heti kun ruvetaan takaisin uraäidiksi, niin välittömästi unohtuu lapsen hoito (siis kuka antaa lapsen hillua korvatulehduksessa ties vaikka kuinka pitkään) ja aletaan saman tien hysterisoimaan münchausensyndromaattisesti ja ylilääkitsemään lapsparkaa, ensin annetaan antibiootit turhan takia ja siihen päälle juotetaan sit probiootteja täysin turhan vahingontuottamisen jälkien korjaamiseksi. Ja lapsikulta ei mitään tautikierrettä olisi edes saanut, jos ei olisi itsekkäästi hylätty tarhaan. Mutta varmaan lämmittää, että on massia jolla maksaa ne lääkkeet ja päivähoito. Ja terapia sit parinkymmenen vuoden päästä, kun firma on pistänyt pihalle liian vanhana ja lapsi ei soita. Turha tulla tänne itkemään, oma moka, kato peiliin ja olisko kannattanut miettiä ennen kuin niitä lapsia laittoi? (Tulix tässä nyt kaikki? Onx viel jotain?)

Meen nyt punomaan juonia sankariäitipistetilin avaamiseksi jälleen. Parhaissa aikomuksissa esim. pyykkäystä ja imurointia, mutta epäilemättä mokaan tänkin jotenkin ja päädyn nettaamaan esim. lounassalaattireseptejä ihan omiin tarpeisiini. Kyl te mut tunnette; soon lusikka, kauha, suo, vetelä ja osakestovaippailu tässä konkurssissa.