Jipii, eka virallinen hoitopäivä lusittu. Lapsi ei ole ihan vielä laitostunut, mutta vahvasti siihen suuntaan menossa.

Mentiin koko perheen voimin tarha-aamupalalle. Se on vähän kuin hotelliaamiainen, mutta syöttäjän saa samaan hintaan. Aamupalan jälkeen Pulu leikki sisällä ja sittemmin ulkona. Minä lähdin litomaan tässä vaiheessa. Yritin pontevasti toivotella Pululle heihein. Pulua kiinnosti lapio, hiekka ja taaperokärry, hyvä että suostui vilaisemaan sadasosasekunnin, kun menin oikein ärsyttävästi vilkuttamaan, niin että hyvä ettei lapsen nenä lähtenyt mukaan.

Sit menin kauppaan ja siivosin jääkaapista pakastemustikkaräjähdyksen. Ensin fairyä, sitten ruokasoodaa, ja valkoista tuli lähes käden käänteessä. Tarhaan palajin vastaanottamaan päikkäreiltä herännyttä sankaria. Jouduin odottamaan puolisen tuntia, kun lapsi nukkui yllättävän hyvin. Ja sit hän söi taas ja lähdettiin kotiin. Ei olisi kyllä mieluiten lähtenyt, kun siellä pihalla oli rekkoja ja lapioita jnejnejne ihan kerta kaikkiaan odottamassa leikkijää.

Kotona olikin sitten jonkinsortin shöyt, kiukkua pukkasi vähän ja kauheesti janoa. Ja uusin (8.) hammaskin on nyt nähnyt päivänvalon. Mutta aika helpolla tää eka hoitopäivä näytti menevän. Tuolla se nyt on vetänyt sikeitä parisen tuntia.

Huomenna lapsi viedään tarhaan vielä yhdessä, muttei jäädä edes aamupalalle. Ja sit päikkäreiden jälkeen käyn taas hakemassa tarhapojan kotiin. Täshän joutuu kuulkaa ihan työhommia puskemaan päivisin, ettei ikävä iske.