Just kun pääsin kehuskelemasta, että nyt on nukuttu pahimmat univelat pois, niin eikö tullut nukuttua vähän niin kuin vuorokauden ympäri (-syötöt, omat ja lapsen, ja vaipanvaihdot, omat). Kyllä tuli.

Mies käväisi kaupassa ja toi tuliaisiksi extrasuuren paketin giga-mallin terveyssiteitä. Olin vähän, että aijaa. Kunnes mies muistutti, että heräsit muuten aamulla puolen metrin levyisestä lammikosta. No niin taisin herätä joo. Unohtui laittaa siteenvaihtoherätyskello aamukolmen yösyötön jälkeen. Mutta ei perinteisesti ole läheskään sellaisia tuhoja saanut aikaan alle neljässä tunnissa.

Nyt oon aika laila prerafaeliittien unelmalyylimeiningissä liikkeellä: kalvea ja voimaton. Myöskin runollinen, koska ehän tässä kunnossa mitään kokonaisia lauseita pysty muodostamaan kuin suklaakakulla terästettynä. Mutta missäs välissä sitä suklaakakkua ehtisi vetämään, kun napa ruskaa appelsiinimehua ja maksapateeta? (Ja lakritsia, ihan vaan lääkkeeksi, että pysyy edes pumppu rytmissä.)

Maidontuotanto vaikuttaa olevan myös vähenemään päin: joko lapselle ei maistu vaan, tai sitten ei edes ole mistä ottaa, koska korvike maistui aamuvälipalalla. Toivottavasti tämä merkki sopisi Pulun masulle paremmin kuin aikaisempi. Koska jos ei sovi, jonkun isi nukkuu tosi huonosti ensi yönä. Ja jonkun äiti muovilakanan päällä sohvalla.

Jospas taas vetäisi pienet päikyt. Lapsikin lakosi jo.