Tässä sitä ollaan vietetty aikaa perhejouluillen. Lapsella on enemmän innokkaita hoitajia ja leikittäjiä kuin hän tarvitsee. Ja tämähän tarkoittaa suoraan sitä, että paskamutsi liukenee ns. omalle ajalle. Eli nukkumaan ensisijaisesti ja lukemaan kerrankin pitkiä pätkiä hyvää kirjallisuutta kerrallaan. Ihan vaikka öisinkin, kuulkaa. Ei ole monesti ollut näin rento meininki viime aikoina. Jos siis viime ajoiksi lasketaan aika lapsen syntymästä lähtien.

Pulu on muuten onnensa kukkuloilla, mutta maito ei maistu edelleenkään. Tai yöuni. Nenukki on vieläkin satunnaisesti tukossa, ja kulmahampaitakin tuntuu punkeavan. Niinpä Pulun rintamahyökkäysyritykset katkeavat usein lapsen turhautumiseen, mikä tuntuu suoraan pureksimisena. Paitsi öisin lapsi syö hyvin. Mennään taas kolmella (3) yösyötöllä. Mentäisiin neljällä (4) tai useammalla, jos Pulu saisi päättää. Pulu ei kuitenkaan saa, koska kolmen (3) tunnin syöntiväleistä on edelleen pidettävä kiinni, tai päiväpuklailu pahenee. Eilen mummi sai nauttia Pulun spesiaaliyllätyksestä niin, että menivät kaikki vaatteet vaihtoon. Pulu on kuitenkin sillä tavalla kohtelias ja hyvätapainen vieras, että pellavapöytäliinalle ei lorahtanut pisaraakaan.

Alan olla aika valmis lopettamaan imetyksen. Semminkin kun tukostaa taas. Sitten kun vain keksisi, että miten maidontuotannon saa loppumaan, ja millä ilveellä sitä jaksaa ruveta pullomaidon kanssa sohlaamaan. Tosin nyt kun mies on isälomalla, niin munhan ei välttämättä tartte, ennen kuin on valmis infrastruktuuri, tahtotila ja protokolla pystyssä. Hähä.

Koska Pulu on vielä hetken mummin kanssa unikärtsäilemässä, taidanpa laittaa pullaksi ja romskuksi. Huomenna on kuitenkin taas (vastahakoinen) paluu johonkin versioon arjesta. Sis. mm. paljon opetusta aiheesta "tätä Pulu tekee sit tähän kellonaikaan".

5. Olen nopea kirjoittamaan.

6. Venyn tarvittaessa pitkälle normijaksamisen rajojen taa.