Mies toi sunnuntaina ruokakaupasta kotiin pulkan. Ajattelin, että pulkka, lisää roinaa. Alkuviikon se kieriskeli olohuoneessa, koska ei ehtinyt mitään naruja kiinnitellä, saati sitten kantaa sitä vaunuvarastoon. Pulu tykkäsi kyllä lätkyttää pulkkaa sohvaa vasten.

Tänään meille ilmestyi kuitenkin kaksi heeboa, joiden yhteisvaikutuksella kävimme pulkkaamassa. Toinen oli partsin oven korjaaja, joka sai oven siihen malliin, ettei se vuoda enää kuin alareunasta. Toki korjauksen aikana koko kämpän lämpö tippui alle 15 asteen. Ja ulkona paistoi aurinko.

Joten kävimme vähän pulkkailemassa puistossa. Ja täytyy kyl sanoa, että nerokas keksintö. Varsinkin kun meidän lähipuisto on mallia "ei talvikunnossapitoa". Jouduin kääntymään alvariinsa katsomaan, että nakottaako skidi vielä messissä, kun oli niin kevyt vetää. Ja samalla tulee kätevästi lanattua lumipolkuja vähän leveämmiksi, niin että jos sitä nyt sattuisi olemaan asiaa sinnepäin kärtsilläkin, niin niitäkin on helpompi työntää.

Lapsi oli ekaa kertaa moottorittomassa matkustusvälineessä istuma-asennossa ja tykkäsi selvästi kovasti. Tai näin mä ainakin sen hihkumisen tulkitsin. Kun pikkuisen nousisi lämpötilat lähemmäs nollaa, niin voisi muuntaa kärtsät rattaiksi. Muussa tapauksessa jatketaan vaaka-asennossa niin kauan kuin Pulu vielä koppaan mahtuu.