Tää vauva-arkielämä alkaa selvästi helpottamaan. Helpomman elämän merkkejä:

1) Kirjoittelen sujuvasti viisisormijärjestelmällä vauvan safkatessa, eikä ajatus katkea kirjoitusvirheitä korjaillessa.

2) Puhumme miehen kanssa enemmän kuin yhden lauseen kerrallaan.

3) Eikä yleisin käyttämäni lause ole enää "Ota tää".

4) Alan käydä viimeisillä kengurubensahöyryillä vasta iltaysiltä.

5) En soittele enää miehen perään klo 16.30.

6) Käyn päivittäin kärryttelemässä, pesen koneellisen jotain ja syön ainakin yhden lämpimän ruuan.

7) Pystyn toimittamaan päivittäin ainakin yhden, hyvinä päivinä jopa useamman vauvan- tai kodinhoitoon liittymättömän toiminnon.

Tämän päivän toiminto oli sisustusshoppaus yhdessä miehen ja pojan kanssa. Iltojen pimetessä on nimittäin käynyt ilmi, että vähintään makkariin tarvitaan kattolamppu. Kierrätyskeskuksesta löytyikin oikein kiva messinkikruunu ja lisäksi spotifyn piilotusta varten askarreltavaksi koivuviiluinen vanha ratio. Kunhan vaan saan lapsen heitettyä nukkumatin huostaan, niin kaivan jostain Sampopurkin ja laitan puunaten.