Pikkusankari on löytänyt kädet viime viikon aikana. Aikaisemminkin kädet ovat toki löytäneet suuhun, mutta pikemminkin tuuripelillä kuin tarkoituksella. Nyt erityisesti vasenta nyrkkiä tungetaan suuhun päivät pääksytysten, erityisesti väsyneenä ja kun kaivataan pikaista lohdutusta. Lisäksi Pulu tuijottelee käsiään lumoutuneena, erityisesti babysitterissä tai turvakaukalossa istuessaan. Myös ihan mitä tahansa muita käsiä, mikäli ne löytyvät näkökentästä.

Lisäksi nauru on löytynyt. Ensimmäinen ihan kunnollinen kikatus esiteltiin isoisälle juhannuksena ja ilmeisen ihastuneeseen reaktioon ihastuneena lapsi on sittemmin myös hekotellut ja hihittänyt niin usein, että useampi ihminen on todennut vauvan nauravan. Nyt vauva vaikuttaa ympäristöönsä muutenkin kuin kaasuhyökkäyksin ja haukotusta tartuttamalla.

Pulu puhelee myös ihan omalla kielellään ja keskustelunkin idea alkaa pikkuhiljaa valjeta. Enimmäkseen kuitenkin vielä yksinpuhelee babysitterin koiralle tai makuuhuoneen kattolampulle. Muutenkin lamput ovat ehkä maailman ihquimpia vekottimia, suorastaan hypnoottisia, olivat valot päällä tai ei.

Puut ovat vähintään yhtä hypnoottisia, paitsi rintarepussa kuljettaessa, koska rintareppuun isketty lapsi nukahtaa alta kahden minuutin. Sen sijaan kärtsissä ollaan alettu viihtymään jopa silmät auki, kunhan vain joku puhelee ja katselee silmiin koko matkan ajan.

Et kaikkee hienoo. Mutsi on löytänyt lähinnä superällöjä vihreitä kökköjä nenäliinastaan.