Huhhuh. Selvittiin. Yöllä ahkera keittoliuoshuuhtelu piti bakteeriot kurissa ja tästä eteenpäin saman duunin hoitaa apteekin tipat. On kuulemma ihan yleistä pikkuvauvoilla, eikä ollenkaan vakavaa, vaikka vauvalle epämiellyttävää. Meidän vauva vois lakata olemasta tällainen tavis vaan ja ruveta tyyliin täyssairastelemattomaksi supervauvaksi. Koska me ollaan sen arvoisia.

Epäselvää, mistä tulehdus johtuu. Epäilen kuitenkin, että edellisöisellä sormen silmääntökkäämisepisodilla on ollut asian kanssa jotain tekemistä. Siis joku hävytön meni ja tökkäsi vauvaa suoraan silmään jollain pienellä ja terävällä. Ei ollut reilua se ja sattuikin ihan selvästi. Siitä lähtien ollaan kyllä pidetty tumput käsissä 24/7 kyseisellä hävyttömällä. Sama tyyppi yrittää sitkeästi edelleen häiritä pienen syömistä ja nukkumista mätkimällä sitä ajoittain naamaan. Ja tietty pääasiallinen maitobaari ja ylimmäinen vaipanvaihtaja saavat oman osansa mätkyistä hollille osuessaan. Mutta stumpelot eivät saa yhtä paljon vahinkoa aikaan kun terävät pikkukynnet.

Nyt sit vaan lisää huuhtoa peliin. Ja meikälle unta kunhan saan puurot vedettyä naamariin. Pakko oppia lakkaamaan kokovartalopanikoimasta ja pian, tästä ei nimittäin tule tällä setillä kuin kauniita juhlapuheita uurnanlaskutilaisuudessa. Et jos vaikka joogahengitystä seuraavalla kerralla. Mutta tää tuli nyt vähän äkkiä.